keskiviikko 21. joulukuuta 2016

J.R Ward - Viskin ruhtinaat

"Etelässä, auringonpaahtamassa Kentuckyssa pitää valtaa upporikas viskillä vaurastunut suku, jonka elämässä salaisuudet, petokset ja skandaalit ovat arkipäivää.

Sukupolvien ajan Bradfordin perhe on ollut maailman bourbonpääkaupungin itseoikeutettu viskin tislauksen kuningas. Heidän vaurautensa on tuonut tullessaan arvovaltaa ja etuoikeuksia, ja perheen tiluksilla Easterlyssä kohtaavat kaksi hyvin erilaista maailmaa. Yläkerrassa asuu ylimystö, joka katsoo vaurautensa olevan seurausta sukupolvia jatkuneesta hyvästä onnesta. Alakerrassa henkilökunta raataa yötä päivää pitääkseen yläkerran kulissit tahrattomina.

Kun Bradfordin suvun säälimättömän ja piinkovan patriarkan synkät salaisuudet alkavat paljastua perheelle yksi toisensa jälkeen, Easterly asukkaineen ajautuu muutoksen pyörteisiin, joista selviävät ehjin nahoin vain kaikkien ovelimmat."


________________________________________________________________________________

Täytyy myöntää että lukaisin kyseisen kirjan jo pari viikkoa sitten. J.R Ward on minulle kirjailijana hyvin tuttu sarjoista Mustan tikarin veljeskunta ja Langenneet enkelit. Pidin kovasti kyseisistä sarjoista ja odotukseni olivat korkealla. Valitettavasti kirja oli pienoinen pettymys.

Tämä uusin kirjasarja tosin perustuu aikaisemmista kirjoista poiketen tosimaailmaan, eikä fantasiaa ole luvassa. 
Peukku fantasiasta irtautumiselle, mutta homma vaan ei toimi.

Wardin kerronta on hänelle tyypillistä suoraa toimintaa, miljöö on huolella rakennettu ja yksityiskohtien kuvailuun panostettu yhtä lailla kuin aikaisemmassa tuotannossa. Kirjan ehdottoman parasta antia on kunnon juonittelu joka ei laannu edes loppumetreillä. Muutama ennalta arvattava juonenkäänne tosin mahtui mukaan, 
mutta annettakoon ne anteeksi.

Koska olen lukenut paljon Wardin aikaisempaa tuotantoa, en voi olla vertaamatta kirjoja keskenään. Ward on luonut jo pelkästään Mustan tikarin veljeskuntaan valtavan määrän hahmoja, joiden persoona ja luonne ovat tarkkaan harkittuja. Uusi kirjasarja kaipaa kipeästi tuoreita päähenkilöitä, mutta valitettavasti niin ei käy. Hahmot ovat lähinnä muunnelmia aikaisempien kirjojen hahmoista, ilman vetävää juonta tämän kirjan lukeminen olisi tyssännyt alkuunsa.

Erinomainen juoni, lupaava miljöö mutta valitettavan heikot päähenkilöt tekevät Viskin ruhtinaista keskivertoon kuuluvan kirjan, joka tuntuu vähän liikaa kirjailijan hudilta tai irtiotolta siitä "normaalista" aihepiiristä eli fantasiasta.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti