takaisin luomuksi osa 2.

23. kesäkuuta tein postauksen aikomuksestani siirtyä takaisin luonnonmukaiseen hiusväriini, eli blondiin. Olin miettinyt asiaa jo pidempään, kun parin viikon välein

 pomppaava juurikasvu aiheutti jatkuvaa stressiä sekä päänahan kärttyily värjäyksen jälkeen. 

Käydän mahdollisimman luonnonmukaisia tuotteita hiusten hoitoon, mutta silti länttäsin värjäävää myrkkyä joka kuukausi päähäni. Keväällä sitten tein 

päätöksen että nyt loppuu myrkyillä läträäminen, juurikasvu ja stressi. Tervetuloa takaisin luomu. 

Projekti alkoi kampaamossa, jossa minulle laitettiin reippaasti ohuita raitoja. 

Tässä kuva lopputuloksesta:

Kesäkuussa minulla oli jo noin pari senttiä juurikasvua. Sitten alkoi kärsivällinen kasvatus..

_________________________________________________________________________

10.12 päätin lähteä kauniiseen ulkoilmaan testaamaan uutta jalustaa ja kotona kuvia selatessani  tajusin miten voimakas väriero tyven ja latvan välillä oli. 

Sisällä valaistus on paljon lämpimämpi ja eroa siksi vaikeampi havaita.

Tämän jälkeen oli selvää että latvoja pitää vaalentaa, eihän tällä tukalla kehtaa ulkona liikkua muutoin kuin pimeällä. 

Niinpä varasin uuden ajan kampaajalle 19.12 ja 3 tuntia myöhemmin operaatio oli valmis. 

Pehva puutui ja foliota kului varmaan metritolkulla mutta se kannatti. 

                                                                              

Latvoihin jäi hieman keltaisuutta, mutta se olikin odotettavissa. Kasvattamisen jatkaminen on nyt helpompaa, kun väri on yhtenäisempi.

 Puolessa vuodessa tapahtunut muutos on ollut huima ja pahimman yli on jo selvitty. Kesään mennessä minulla pitäisi 

olla jo oma hiusväri lähestulkoon kaikkialla. Seuraava projekti on tukan kasvattaminen pidemmäksi, lisää kärsivällistä odottelua tiedossa siis.

J.R Ward - Viskin ruhtinaat

"Etelässä, auringonpaahtamassa Kentuckyssa pitää valtaa upporikas viskillä vaurastunut suku, jonka elämässä salaisuudet, petokset ja skandaalit ovat arkipäivää.

Sukupolvien ajan Bradfordin perhe on ollut maailman bourbonpääkaupungin itseoikeutettu viskin tislauksen kuningas. Heidän vaurautensa on tuonut tullessaan arvovaltaa ja etuoikeuksia, ja perheen tiluksilla Easterlyssä kohtaavat kaksi hyvin erilaista maailmaa. Yläkerrassa asuu ylimystö, joka katsoo vaurautensa olevan seurausta sukupolvia jatkuneesta hyvästä onnesta. Alakerrassa henkilökunta raataa yötä päivää pitääkseen yläkerran kulissit tahrattomina.

Kun Bradfordin suvun säälimättömän ja piinkovan patriarkan synkät salaisuudet alkavat paljastua perheelle yksi toisensa jälkeen, Easterly asukkaineen ajautuu muutoksen pyörteisiin, joista selviävät ehjin nahoin vain kaikkien ovelimmat."

________________________________________________________________________________

Täytyy myöntää että lukaisin kyseisen kirjan jo pari viikkoa sitten. J.R Ward on minulle kirjailijana hyvin tuttu sarjoista Mustan tikarin veljeskunta ja Langenneet enkelit. Pidin kovasti kyseisistä sarjoista ja odotukseni olivat korkealla. Valitettavasti kirja oli pienoinen pettymys.

Tämä uusin kirjasarja tosin perustuu aikaisemmista kirjoista poiketen tosimaailmaan, eikä fantasiaa ole luvassa. 

Peukku fantasiasta irtautumiselle, mutta homma vaan ei toimi.

Wardin kerronta on hänelle tyypillistä suoraa toimintaa, miljöö on huolella rakennettu ja yksityiskohtien kuvailuun panostettu yhtä lailla kuin aikaisemmassa tuotannossa. Kirjan ehdottoman parasta antia on kunnon juonittelu joka ei laannu edes loppumetreillä. Muutama ennalta arvattava juonenkäänne tosin mahtui mukaan, 

mutta annettakoon ne anteeksi.

Koska olen lukenut paljon Wardin aikaisempaa tuotantoa, en voi olla vertaamatta kirjoja keskenään. Ward on luonut jo pelkästään Mustan tikarin veljeskuntaan valtavan määrän hahmoja, joiden persoona ja luonne ovat tarkkaan harkittuja. Uusi kirjasarja kaipaa kipeästi tuoreita päähenkilöitä, mutta valitettavasti niin ei käy. Hahmot ovat lähinnä muunnelmia aikaisempien kirjojen hahmoista, ilman vetävää juonta tämän kirjan lukeminen olisi tyssännyt alkuunsa.

Erinomainen juoni, lupaava miljöö mutta valitettavan heikot päähenkilöt tekevät Viskin ruhtinaista keskivertoon kuuluvan kirjan, joka tuntuu vähän liikaa kirjailijan hudilta tai irtiotolta siitä "normaalista" aihepiiristä eli fantasiasta.  

Vettä ja väriä paperille

Tänä vuonna minulla oli tavoite. Nimittäin maalata omat joulukortit, edes yksi kappale.

Syksyn alussa ilmoittauduin kahdelle Helsingin aikuisopiston kurssille, toinen käsitteli piirtämistä ja toinen vesivärimaalausta. Täytyy myöntää että taiteen opinnoistani huolimatta
en ole koskaan tajunnut vesivärien käytön salaisuutta. Olen ollut enemmän piirtelijä kuin maalari.

Marraskuussa sitten viikonlopun kestävä kurssi alkoi ja vuosien tauon jälkeen koskin taas vesiväreihin. Parissa päivässä ei todellakaan maalariksi tulla, mutta se kurssi antoi kipinän.
Sellaista pakahduttavaa tarvetta oppia en ole aikoihin kokenut. Onneksi myös internetin ihmeellinen maailma on tutoriaaleja pullollaan, niinpä vietin seuraavat päivät Youtubessa ihmisten maalaamista katsellen. Niistä olen saanut erinomaisia vinkkejä sekä erilaisia tyylejä kokeiltavaksi.

En tiedä kuinka kauan kipinä pysyy hengissä, mutta toivon mukaan vielä pitkään. Huomaan kaivanneeni luovaa työskentelyä, joskin pitäisi oppia vielä sietämään virheitä ja lopettaa hosuminen.

Ehkä kesään mennessä minulla olisi jo parikin maalausta seinälle laitettavaksi..

Twisted Lily

Viimeiset kaksi vuotta olen yrittänyt muutaman kerran etsiä sitä oikeaa hajuvettä. Luottotuoksua. 

Mutta ei, sitä vaan ei ole löytynyt. Kuukausi sitten sukelsin taas kerran netin syövereihin ja aloin tutkimaan. Minä en voi sietää mausteisia tuoksuja, ne saavat sietämättömän päänsäryn aikaiseksi. Kukkien tuoksut ovat yleensä hyvin tylsiä, liian "kukkaisia". Kaikista eniten pidän raikkaista ja hyvin metsäisistä tuoksuista. Sain huomata että naisille ei juurikaan ole männyn/kuusen yms. raikkaan havupuun tuoksuja tarjolla. Sehän on miesten tuoksu. No enpä kuitenkaan lannistunut havainnostani, vaan jatkoin etsintää Suomen rajojen ulkopuolelta. 

Lopulta muutaman mutkan kautta päädyin twistedlily.com verkkokauppaan ja innostuin heti valtavasta valikoimasta. Parasta on se että tarjolla on myös pieniä näytekappaleita! Saatoin ostaa mielenkiintoiselta vaikuttavan tuoksun ilman että tuhlaan rahani täysikokoiseen purnukkaan ja kotona totean että eipä tämä ollutkaan sopiva. 

Ihan ensimmäikseksi ostoskoriin valikoitui Dasein Winter -tuoksu. Se osoittautui nappivalinnaksi!

Metsäinen, raikas ja kokonaisuudessaan yksinkertainen tuoksu on tähän mennessä mielikuvaani  lähimmäksi osunut. Laventelin vivahde on pieni miinus, mielestäni sen olisi voinut jättää kokonaan pois. 

Seuraavana poimin ostoskoriin italialaisen Mendittorosan North- tuoksun. 

Tämä tuoksu lupaili paljon, mutta oli lopuksi hieman pettymys. Raikkaus jäi uupumaan ja kokonaiuus on hieman liian maskuliininen omaan makuuni. 

Tuntien kuluessa tuoksu haipuu hajujen sekamelskaksi. 

Sitä täydellistä raikkaan talvisen männyn ja kuusen tuoksua ei vieläkään löytynyt, mutta ainakin minulla on kauppa jonka valikoima ei ihan heti lopu kesken. 

Toimitus tuli perille kahdessa viikossa suoraan postilaatikkoon ja pakkauksessa oli myös kaksi muuta tuoksua lahjana! 

Nämä tuoksut olivat juuri niitä inhottavia mausteisia tuoksuja, mutta ilmaiset näytteet kyllä kelpaa. Ne voin antaa vaikka lahjaksi. Ihan ilmaiseksi tuoksut eivät tänne Pohjolaan lennä, joten suosittelen poimimaan ostoskoriin useamman näytekappaleen.

Villasukkien viettelys

Tykkään talvesta. 

Mutta. 

En tykkää kylmästä. 

Onneksi ongelmaan on ratkaisu. Nimittäin pukeutuminen. Pahimmatkin pakkaset selätetään oikeanlaisilla vaatteita, tarkemmin ilmaistuna villalla. Lampaanvilla ei kutittavuutensa vuoksi ole kaikista miellyttävin materiaali paljaalla iholla, mutta lämpöisyydessä harva vetää sille vertoja. Sen olen itse saanut todeta. 

Omistan 100% lampaanvillaa olevan villapaidan, joka on muuten tehty Irlannissa ja se löytyi kierrätyskeskuksesta (maksoi vaivaiset 8€). Kahdella eurolla lähti kirppikseltä kaulaliina mukaan, sekin (yllätys yllätys) villaa. Kuitenkin suurin kokoelmani on ehdottomasti villasukat. Kaapista löytyy näitä ihanuuksia aika montaa eri sorttia. Kaikki villasukkani olen saanut lahjaksi. 

Myös nämä alempana esittellyt parit.

Pisimmät villasukkani ulottuvat reiteen saakka. <3

Sitten vielä kahdet polviin asti ulottuvat sukat, joissa on hieman enemmän väriä ja kuviota.

_____________________________________________________________________

Viimeisimpänä esittelen vielä kirppislöydön ensi kesää varten. Tämä takki ei ole villaa nähnytkään.

 

Henkka Maukan upea kuvioitu bleiseri kiinnitti huomioni heti. Takki on kokoa 36, istuu muuten todella hyvin mutta hihat ovat auttamatta liian lyhyet. Takilla oli hintaa vain 4€, joten päätin että vähän lyhyet hihat ei haittaa. Ne voi aina kääriä. Takin kuvio on todella upea, veikkaan että tästä tulee ensi kesän luottovaate!

p.s  Blogi sai uuden jouluisemman ulkoasun, jos ette huomannet.

eläinklinikka Karvakamut

Aika harvoin tulee eteen sellainen tilanne että tunnen voimakasta tarvetta kehua jotakin paikkaa/palvelua maasta taivaisiin, mutta tänään on sellainen päivä. 

Olen onnekas koiranomistaja. Minulla on ihana, omalaatuinen ja omasta mielestään ikinuori kääpiösnautseri kotona jakamassa elämän ilot ja surut. Dara täyttää keväällä 11 vuotta ja viimeisen vuoden aikana terveys on reistaillut hieman enemmän. Vuosi sitten lonkassa todettiin alkava nivelrikko ja kesällä otetuista verikokeista kävi ilmi että maksankin toiminta on hieman heikentynyt. 

Vuosien aikana olemme käyneet Daran kanssa useilla eri eläinlääkäreillä ja ainoa paikka joka saa minulta täydet pisteet on Hakunilassa sijaitseva pieni klinikka nimeltään Karvakamut. 

Karvakamuissa olen aina saanut ammattitaitoista, erittäin ystävällistä ja ripeää palvelua. Mutta parasta on se että pienituloisen lemmikinomistajan ei tarvitse pelätä pyörtymistä kun kuulee toimenpiteen hinnan. Erinomaista palvelua on siis mahdollista saada kohtuulliseen hintaan, jopa täällä pääkaupunkiseudulla. Hakunilan ostoskeskus ei ulkomuodollaan hurmaa, mutta onko sillä merkitystä? 

Ei ainakaan minulle.

Oman koiran vanheneminen ja siitä seuranneet vaivat ovat saaneet minut pohtimaan sitä kuinka oma taloudellinen tilanne kestää kaikki eläinlääkärillä käynnit? Jokainen lemmikkiään rakastava omistaja haluaa pitää perheenjäsenestään niin hyvää huolta kuin ikinä osaa. Mutta raha pyörittää tätä maailmaa ja valitettavasti joskus lemmikitkin saavat sen tuntea nahoissaan. 

Toukokuussa muutin Daran kanssa Haagaan ja eteen tuli se tilanne että uusi eläinlääkäri piti löytää, koska Karvakamut oli liian pitkän matkan takana autottomalle ihmiselle. Valitsin työpaikkani lähellä olevan Länsi-Vantaan eläinklinikan, joka sijaitsee Myyrmäen keskustassa. Palvelu on tähän mennessä ollut hyvää ja asiantuntevaa, mutta toimenpiteiden hinta hengästyttää joka kerta. 

Kun kuukausi sitten tuli eteen se hetki että pitäisi miettiä uusia röntgenkuvia lonkista ja hammaskivenpoistoa, en epäröinyt hetkeäkään vaan varasin ajan Karvakamuihin. Se tosin vaati palkattoman vapaapäivän töistä ja kyydin Vantaan toiselle puolelle. Reissu oli kuitenkin vaivan arvoinen, koska sain koko hoidon hintaan 183 euroa. Se on sen verran vähän että aion jatkossakin varata ajan Karvakamuihin, kun on kyse isommista toimenpiteistä.

J.R.R Tolkien - Kullervon tarina

"Hobbittien ja Keski-Maan luojan oma versio Kalevalan traagisimman hahmon Kullervon tarinasta, 
josta sai alkunsa koko Tolkienin tarumaailma."




Kirjastosta mukaan tarttui hieman erilaisempi teos tällä kertaa. Kullervon tarina on lyhyt, todella lyhyt. Mutta mielenkiintoinen siitä huolimatta ja lukemisen arvoinen.

Eniten minua hämmästytti se kuinka vahvasti tästä pikkuruisesta kirjasta paistaa läpi Tolkienin kiinnostus suomen kieltä, mytologiaa ja Kalevalaa kohtaan. Oma kansalliseepoksemme todellakin inspiroi häntä syvästi ja se oli ainakin minulle uutta tietoa.

Itse tarina on kokonaisuutena hyvin keskeneräinen ja runomainen. Nimet vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja se laittaa kokeneemmankin lukijan tiukille. Valokuvat Tolkienin muistiinpanoista sopivat kirjaan hienosti ja antavat kirjalle vähän persoonallisemman säväyksen.

Tolkien-tutkija Verlyn Flieger on koostanut kyseiset luonnokset kokonaiseksi tarinaksi ja hänen omat kommenttinsa antavat kirjalle kaivattua täytettä, sekä selventävät lukijalle epäselviä kohtia.

Suosittelisin kirjan lukemista todellisille Tolkienin faneille, muuten tämä keskeneräinen teos ei oikein pääse loistamaan missään muodossa.

Meikkejä köyhälle

Kesän ja syksyn aikana on tullut taas tarve päivittää meikkipussin sisältöä uuteen uskoon. Edelliset kun alkoivat olla jo liiankin vanhoja. 

Itse meikkaan vain pari kertaa viikossa ja kesän aikana olen rohkaistunut kävelemään ihmisten ilmoilla tummat silmäpussit loistaen. Minulla on ollut valtaisat silmäpussit niin kauan kuin jaksan muistaa ja niiden kanssa on vain opittava elämään. Huonosta näöstä on se hyöty että silmälasit peittävät pahimman tummuuden. 

Koska käytän harvemmin meikkiä, en haluaisi upottaa purkkeihin omaisuutta. Siksi suosinkin edullisempia merkkejä, kuten E.l.f ja Benecos. 

Pari viikkoa takaperin silmiini osui Tokmannin leveällä käytävällä Essence- merkin hylly. Tein vähän taustatutkimusta kyseisestä merkistä ja kävikin ilmi että Essence on saksalainen eläinkokeeton brändi, joka valmistaa edullisia meikkejä sekä kynsilakkoja. Tuotteet olivatkin naurettavan edullisia kauppojen normaaliin valikoimaan verrattuna. Niinpä nappasin hyllystä huulenrajauskynän, luomivärin, ripsarin ja peitevoiteen. 

Stay natural concealer on nestemäinen peitevoide ja toimii hintaansa nähden oikein kiitettävästi. Tosin sain tapella siveltimen kanssa melko kauan ennen kuin sain pari tippaa ulos. Sävy soft sand.

Tämä maximum definition volume ripsiväri tulee olemaan seuraavana testissä, kunhan nykyinen loppuu. Harjaosa vaikutti pätevältä, joten toivon että tämä ripsari tekee yhtä suuren vaikutuksen kuin yllä oleva peitevoide. 

Mukaan tarttui myös yksi luomiväri, sävy chilli vanilli. Tällä hetkellä minulla on käytössä e.l.f:in monipuolinen väripaletti josta löytyy eri sävyjä oikein urakalla. Ensimmäisenä loppui vaalean beigen sävy, jota tämä Essencen vanillan sävy sitten paikkailee. Erittäin hienojakoinen luomiväri, jota saa kyllä sutia aika reippaasti kunnollisen pigmentin aikaansaamiseksi. Pysyy mielestäni hyvin paikoillaan koko päivän. Taas hintaansa nähden hitsin hyvä tuote. 

Viimeisenä esittelyssä Everyday Mineralsin mineraalipuuteri, sävy golden fair. Hieman kalliimpi mineraalipuuteri, mutta joka pennin arvoinen. Levittyy helposti ja antaa iholle kuulaan sekä hehkuvan lopputuloksen. Riittoisa, ainakin omalle nassulle pieni määrä riittää. Plussaa siitä että merkin nettisivuilta löytyy erinomaiset ohjeet oman sävyn valintaan. Sävyjä nimittäin löytyy aikas monta. 

Loppukevennyksenä esittelen teille Hämeenlinnan keskiaika-markkinoilta ostetun upean pronssisen sormuksen. Olisin voinut ostaa joka toisesta kojusta jotain, sen verran kauniita käsitöitä oli tarjolla. Tämä näyttävä sormus täydentää Kalevala- korujen kokoelmaani hienosti. Ja maksoi muuten vain 5 euroa!

Punainen kuningatar - Victoria Aveyard

Veri jakaa ihmiset kahteen kastiin – punaisiin ja hopeisiin. Punaiset ovat rahvas, jota lähes jumalallisia voimia omaava hopeisten eliitti hallitsee.

Mare Barrow on 17-vuotias punainen taskuvaras ja joutumassa pian sotaväkeen. Tilanne muuttuu yllättäen, kun vastarintaliike Purppurakaarti horjuttaa hopeisten ylivaltaa, ja suojellakseen ystäväänsä Mare päätyy hopeisten keskuuteen. Siellä hänelle ja hopeisten hoville valkenee, että punaisesta verestä huolimatta Marella on oma, kuolettava voimansa.

Maresta tehdään hopeisten prinsessa, mutta maailmassa, jossa vallankumous ja rakkaus sekä valta ja oikeus kamppailevat, ei mikään ole mustavalkoista ja kuka tahansa voi pettää kenet tahansa.


Punainen Kuningatar on ehdottomasti tämän kuukauden yllättävin kirja. 

Ensimmäiset 30 sivua olivat melko hätäisesti kirjoitettu. En oikein jaksanut uskoa että kirjan loput sivut olisivat yhtään sen parempia.
Mutta olin väärässä.

Punainen Kuningatar on kokonaisuutena hyvin vauhdikas kirja, jossa kieroutuneet juonenkäänteet seuraavat toistaan. Miinusta siitä että miljöö muistuttaa hieman liikaa Näkäpeliä, ainakin tässä ensimmäisessä osassa. Kirja on myös suunnattu nuorille ja muutamissa kohdissa se paistaakin läpi melko vahvasti.

Mare Barrow on päähenkilönä mielenkiintoinen mutta vielä keskeneräinen. Hahmo kaipaa syvyyttä, vaikka pidänkin Maren kipakasta luonteesta.
Tietysti prinsessalla pitää olla myös prinssi, tähän kirjaan on niitä ängetty kaksin kappalein. Prinssit Cal ja Maven jäävät luonteensa osalta hieman hämärän peittoon. Lupaavia hahmoja, joiden kehittymistä seuraan mielenkiinnolla. Plussaa annan siitä ettei kirjailija sortunut liikaa perinteiseen hyvis/pahis- asetteluun.

Kirjan romanttinen puoli jää hyvin vajavaiseksi, eikö ota tuulta alleen edes viimeisillä sivuilla. Uskon kuitenkin että se tuodaan uudelleen pinnalle seuraavassa osassa, toivottavasti hieman suuremmalla intohimolla. Ensimmäinen yritys jäi hieman ontuvaksi ja sekavaksi.

Kokenut lukija ahmaisee sivut parissa päivässä, sen verran helppolukuista teksti on. Pienistä puutteistaan huolimatta Punainen Kuningatar on erittäin vahva ensiteos nuorelta kirjailijalta.

Lumottu - Deborah Harkness

Lumottu ilahdutti minua jo ennen kuin olin ehtinyt lukea yhtäkään sivua. Kirjastossa minua nimittäin odotti paksu kirja.
Ohuissa kirjoissa kun on se ongelma että avaat ensimmäisen sivun ja sitten ollaankin jo viimeisellä sivulla. Inhottavaa.

Lumottu on teos joka sekoittaa ihanasti nykypäivää, historiaa ja tiedettä. Historialliset osuudet ovat tämän kirjan parasta antia ja juoni on yksinkertaisesti koukuttava. Noidat, vampyyrit ja demonit on sujautettu uskottavasti 2000-luvulle.
Hieman tahmean alun jälkeen juoni kiihtyy ja uusi sivu on aivan pakko kääntää.

Deborah on onnistunut luomaan vahvat päähenkilöt, joiden luonne ja karisma välittyy hienosti kirjan sivuilta. Tosin vampyyrit muistuttavat hieman Twilight-saagan hahmoja, siitä pieni miinus.
Demonit jäivät myös hieman taka-alalle noitien ja vampyyrien keskellä. 

Lumottu sortuu hetkittäin hyvin klassiseen eri rotujen kiellettyyn rakkaustarinaan, kliseet pysyvät kuitenkin melko hyvin kurissa. Romantiikka kaappaa oman osuutensa kirjan sivuista.

Kokonaisuutena Lumottu on erittäin vahva fantasian, historian, tieteen ja nykypäivän sekoitus. Nautin kirjan lukemisesta ja voin ilolla suositella kirjaa kaikille fantasian ystäville. Harmikseni sain huomata että kirjan jatko-osia ei suomenneta kirjan heikon menestyksen vuoksi. Tämä on mielestäni todella suuri harmi, olisin erittäin mielelläni lukenut jatko-osat. Pahoin pelkään että tieteellinen sanasto ei minun kielitaidollani aukene niin hyvin kuin toivoisin.

Nähtäväksi jää yritänkö lukea kirjan jatko-osat englanniksi. 

Maestra - Lisa Hilton

Bongasin aikakauslehdestä kyseisen kirjan melko hehkuttavan arvion ja laitoin varauksen Helmettiin. Näin tapahtuu hyvin hyvin harvoin, en juurikaan lue kansainvälisesti suosittuja teoksia. Elleivät ne sitten ole fantasiaa tai historiallisia romaaneja.

Maestraa kuvaillaan eroottiseksi trilleriksi ja sitähän se todella onkin. Minusta ei tullut kyseisen kirjan fania mutta vaihtelu oli ihan virkistävää.

Trilogian ensimmäisen osan juoni lähtee hieman laiskasti käyntiin, tosin loppua kohden juostaakin sitten jo melko lujaa.

Päähenkilö Judith Rasleigh on, no, hieman erikoisempi tapaus. Kauniisti ilmaistuna. En kokenut että voisin samaistua päähenkilöön juurikaan, ehkä hyvä niin. Judith jäi minulle hieman mysteeriksi, vaikka hahmona olikin vahva. Jotenkin taideala sopii miljöönä tähän kirjaan erinomaisesti. Se on viaton näyttämö juonittelulle.

Seksiä kirjasta löytyy riittävästi, kohtaukset ovat hyvin tarkasti kuvailtuja eikä lempeys tosiaakaan kuulu kuvioon. Sivuilla vilisee jatkuvasti sanat pillu ja vittu, mikä käy pidemmän päälle aika ärsyttäväksi. Päähenkilö selvästikin nauttii seksistä, se tulee lukijalle selväksi.

Seksin lisäksi toinen vallitseva aihe oli tietysti väkivalta ja tappaminen. Hilton kirjoittaa kohtaukset kylmän tarkasti, yhtään kaunistelematta. Judith suorittaa ovelaa ja kieroutunutta suunnitelmaansa sotilaallisen tarkasti. Hän ottaa sen mitä haluaa ja tielle asettuvat miehet jäävät väistämättä jalkoihin. Pakkohan sitä on vähän ihailla.

Kokonaisuutena kirja on viihdyttävä teos, joka kyllä pitää otteessaan loppuun asti. Saatan jopa lukea seuraavat osat, ihan vain nähdäkseni mitä Judith seuraavaksi keksii tavoitella.

Kenkiä ja korvakorut

Kesä on tietysti shoppailun aikaa ja minunkin vaatekaappini on päivittynyt muutamilla harkituilla ostoksilla. 

Ensimmäiseksi täytyy hehkuttaa uusia korvakorujani. Täytyy myöntää että olen korvakorufriikki. Sormuksia ja kaulakoruja löytyy vain muutamia mutta korviksia senkin edestä. Olo ilman korvakoruja on yksinkertaisesti paljas. 

Olen erittäin hurahtanut pronssisiin koruihin ja eritoten keltti/viikinki-tyylisiin koruihin. Kalevalan koruja löytyy 3 kappaletta mutta kaipasin myös jotain vähän eri tyylistä. 

Ebay ihana löytöjen mekka ei pettänyt tälläkään kertaa ja pitkän pohdinnan jälkeen posti toi minulle korvikset Saksasta asti. Hintaa näillä kaunottarilla oli muistaakseni 18 euroa ja ne ovat olleet ahkerassa käytössä viime viikot. <3

Mekkoni saivat myös uuden ystävän Espritin tummansinisestä kotelomekosta, joka toimittaa nyt pikkumustan virkaa. Tämä tyylikäs mekko löytyi huuto.netistä. 

Kenkiä on tullut hurjat 3 kappaletta lisää, se taitaa olla yhden kesän ennätys. Olen totaallisen hurahtanut espadrilloksiin ja New Lookista löytyi sopivat tummansiniset yksilöt, hintakaan ei päätä huimannut. 

Olen jo pitkään haaveillut vähän paremmista lenkkareista, joilla voi ulkoilla koiran kanssa ja jotka kehtaa myös pukea ihmisten ilmoille. Sportamoresta löytyi sopivat Reebokin vaalean turkoosit lenkkitossut. Hieman isot mutta en jaksanut palauttaa, pienempi koko olisi kuitenkin ollut jo liian pieni. 

Viimeisimpänä ostoksena on uusi aluevaltaukseni, nimittäin vegaaniset korkokengät. Alunperin etsin maltillisella 5 sentin korolla varustettuja beigejä korkokenkiä, joista löytyisi myös puolikkaita kokoja. Helpommin sanottu kuin tehty. Korkokengissä en enää tingi laadusta, hintakin on sen mukainen. 

Eksyin puolivahingossa Eco vegan shoes-sivustolle ja ilokseni törmäsin täydellisiin korkokenkiin. Okei, väri ei ollut beige mutta en antanut sen haitata. Klassiset, maltillisella korolla varustetut kengät saapuivat luokseni merkittävien toimitusvaikeuksien jälkeen. En edes viitsi kertoa miten huonoa palvelua Postnordilta saa. Jatkossa olen todella tarkka kuka kuljetuksen hoitaa, sillä en halua kokea samaa uudelleen. Ihanat kengät, mutta paska palvelu täällä Suomen puolella.

operaatio takaisin luomuksi

Viime talvena alkoi päässä kyteä omituinen ajatus. Jospa hankkisin oman hiusvärin takaisin? Tuon inhottavan pikku ilmestyksen, joka alkaa kurkkia päänahasta kolme viikkoa värjäyksen jälkeen.

Laitoin ensimmäisen hiusvärin päähäni seitsemännellä luokalla ja sen jälkeen paluuta ei ollut. Ennen kuin nyt. 

Syitä tähän hulluun ajatukseen oli muutama. Ensinnäkin olin kyllästynyt jatkuvaan juurikasvuun ja stressiin jonka se aiheutti. Toiseksi kotivärjäys on ärsyttävää ja niitä paljaita laikkuja jää aina jonnekin. Kolmanneksi olin huomannut päänahkani herkistyneen, päätä kutittaa jatkuvasti ja iho tuntui ärtyneeltä.  Hiusvärithän ovat melkoisia kemikaalipommeja, joten ei ihme jos keho alkaa laittamaan hanttiin. 

Niinpä sitten viisi kuukautta myöhemmin eräänä ihanan sateisena päivänä marssin kampaamoon ja prosessi aloitettiin. Emme lähteneet vaalentamaan koko tukkaa, koska se tukalle äärimmäisen rasittavaa ja halusin pitää reuhkan kunnossa. Niinpä päällitukkaan vedettiin raidat ja niiden avulla väri kasvatetaan pois. 

Kauhun sekaisin tuntein odotan operaation valmistumista. Miltähän se vaaleanruskeanharmaa tukka näyttää näin pitkän ajan jälkeen? Tumman värin vieressä se ei tosiaankaan näytä viehättävältä...

 

Kesällä on myös kiva leikkiä vähän kynsien kanssa. Netin ihmeellisestä maailmasta löysin kynsisabluunan, jonka avulla kynsiin saa hauskoja kuvioita. Pallerot tein ihan tulitikulla. :D

Mutkikasta muuttoa ja luonnon kauneutta

 Käsi ylös, kuka tykkää muuttamisesta? Itse koin yhden elämäni stressaavimmat hetket kaksi viikkoa takaperin, kun yritin suunnitella sujuvan muuton uuteen asuntooni. Mutkia tuli riittävästi matkan varrella, mutta elossa selvittiin kuitenkin. 

Uuden kotini ympäristöstä löytyy ihastuttava Alppiruusupuisto ja aurinkoiset kesäpäivät suorastaan pakottivat kuvaamaan sitä värikylläistä kukkaloistoa.

 

 

 

 

iHerb - kaikkea ihanaa kesäksi!

Yksi lempikaupoistani verkossa on ehdottomasti iHerb. Edulliset hinnat, hyvä laatu ja valtava valikoima kaikkea mahdollista. 

Paketilla kestää tosin kaksi viikkoa saapua tälle peräpohjolaan.

Tässä esittelen uusimmat ostokseni.

 Aubrey Organics-merkkinen muotovaahto on ollut nyt pari kuukautta käytössä. Chia-siemenien haju on aika voimakas, mutta onneksi tuoksu heikkenee kun tukka kuivataan. Vaatii reipasta ravistelua että purkista saa kunnon vaahtoa mutta muuten tuote on mielestäni hyvä. Antaa riittävästi pitoa kampaukseen eikä tahmaa.

 Uusi tuttavuus oli myös Crystalin mineraalisuolakivi, eli toisin sanoen deodorantti. Olin melko epäileväinen tehon suhteen, mutta tuote on toistaiseksi yhden käyttökerran jälkeen toiminut mahtavasti. Ei kirvelyä eikä tippaakaan hikoilua. Tuote ei myöskään sisällä mitään ylimääräistä tuoksua, siitä iso plussa. Todella helppo käyttääkin, tästä saattaa tulla uusi luottotuote.

 Ecotoolsilta ihastuttavan pieni sivellinsetti. Näitä en ole vielä kokeillut.

 Paketista löytyi myös hammastahna, tätäkään en ole vielä ehtinyt kokeilla kun vanhaa hammastahnaa on vähän jäljellä. Ostin puhtaasti hyvien arvostelujen perusteella. Erinomaista hammastahnaa en ole vielä onnistunut löytämään, odotukset on suuret tälle tuotteelle.

Blum Naturals meikinpoistopyyhkeet, tuttu ja hyväksi koettu tuote. Paketissa on 10 pyyhettä, jotka leikkaan vielä puoliksi. Poistaa tehokkaasti kaiken meikin ja tuoksuja löytyy erilaisia. 

Uusin rakkauteni. Pacifican voidemainen parfyymi. Tuoksu on raikas, hedelmäinen, pehmeä, eksoottinen ja luonnollinen. Minun on pakko lisätä voidetta ranteisiin illalla, vain voidakseni nuuhkia sitä koko päivän. Hintakaan ei päätä huimaa. Ainoa miinus on se että tuoksu ei kestä montakaan tuntia. Toisaalta voide kulkee kätevästi mukana ja sitä voi lisätä milloin tahansa.

Viimeisinä esittelyssä Out of African huulirasva ja Kuumba Maden sävyttävä huulivoide. Huulirasva on koostumukseltaan hyvä ja hajustamaton, mutta ei pidä huuliani kosteutettuna kovin pitkään. Tätä tuotetta en tilaisi uudelleen. Kuumban sävyttäviä huulivoiteita minulla on kaksi, sävyt twilight ja dawn. Sävyt ovat hienovaraisia, luonnollisia mutta vähän tummia. Ihanaa tässä tuotteessa on se että huuleni eivät kuivu ollenkaan. Sitä on helppo lisätä pitkin päivää ja huulet näyttävät huolitellummilta kuin ihan naturellina. Oikein hyvä tuote arkimeikiksi.